Uselius, Johan Herman 1a 2a 3a

Tunnettu myös Uselius, Johan Herman 4a
Syntymänimi Johan Herman Karlsson
Tunnettu myös Lounas, Johan Herman 5a 5b
Gramps ID I1597
Sukupuoli mies
Ikä kuollessa 80 vuotta, 3 kuukautta, 3 päivää

Tapahtumat

Tapahtuma Päivämäärä Paikka Kuvaus
Lähteet Lisätiedot
Syntymä 3.6.1859 Längelmäki  
6a
Koulutus 1873 - 1885 Hämeenlinnan suomalainen normaalilyseo, Hämeenlinna oppilas
 
Valmistujaiset 1885 Hämeenlinnan suomalainen normaalilyseo, Hämeenlinna ylioppilas
 
Asuinpaikka 1861 - 1867 Uusitalo, Hakosalmi, Längelmäki  
7a
Asuinpaikka 1873 - 1879 Uusitalo, Hakosalmi, Längelmäki  
4a
Asuinpaikka 1880 - 1883 Uusitalo, Hakosalmi, Längelmäki  
8a
Asuinpaikka 1891 - 1899 Uusitalo, Hakosalmi, Längelmäki  
9a
Asuinpaikka 1900 - 1909 Uusitalo, Hakosalmi, Längelmäki  
5a
Asuinpaikka 1915 Hakosalmi, Längelmäki Löysissä
10a
Kuolema 6.9.1939 Längelmäki  
2a

Vanhemmat

Suhde päähenkilöön Nimi Syntymäaika Kuolinaika Suhde tähän perheeseen (jollei syntymän kautta)
Isä Uusitalo, Karl Henrik Johansson [I1604]14.2.182417.12.1892
Äiti Longa, Gustava Lovisa Hermansdotter [I1605]1.5.183028.3.1890
         Uselius, Johan Herman [I1597] 3.6.1859 6.9.1939

Kerrottua

Tulo: 1.lk 1873 Yhteiset: 7-8 Lähtö: yo 1885 Opiskelut: opisk. teologiaa Ammatti: Työmiehenä Längelmäellä

http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/matrikkelit/ylioppilasmatrikkeli_1853_1899.pdf
21871. USELIUS (→ LOUNAS), Johan Herman, Häm. * Längelmäki 3.6.1859, vanht maanv., suntio Kaarlo Henrik
Uusitalo ja Gustava Lovisa Hermanintytär. Yo Hlinnan norm.lys. Teol. yo →1892. Eli työmiehenä Längelmäellä. †
siellä 6.9.1939.

Rippikirjassa 1900-1909 merkintä "vajaamielinen". Ehkä ei kuitenkaan, mutta ainakin omalaatuinen kuten alla olevasta Västra Nylandin kirjoituksesta selviää.

Oriveden Sanomat 16.6.1927:
"Tulipalo Längelmäellä
Toissapäivänä syttyi tuleen Längelmäellä ylioppilas Lounaan paimenmaja, joka oli kyhätty kokoon aidaksista y.m. kirkonkylän Uudentalon rajaveräjälle. Vanhus keitteli ruokaa majassaan, mutta pääsi tuli irti seinässä oleviin sammaliin, josta oli edellä kerrottu tuhoisa seuraus. Majassa paloi myöskin Uudentalon nuotan hapaita joita oli siellä kudottavana. Palosta koitui aika tuntuva vahinko"

Orivesi-lehdessä 7.1.1929 uutinen
"Suuri lanttu kasvoi itsellisen J. H. Lounaan kasvitarhamaassa Längelmäen kirkonkylässä. Lanttu painoi 7 kg. 250 gr. Se oli siemenestä avomaahan kylvetty ja olisi voinut kasvaa isommaksikin, jos olisi ollut taimesta istutettu. Tuntomerkeistä päättäen se oli Mustialan lanttulajia."

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1754979?page=3&term=Lounaan&term=Längelmäen

Västra Nyland 1.9.1928:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1716060?page=3&ocr=true&term=Lounas&term=Längelmäki

"En säregen åldring.

Som sådan måste herr Johannes Lounas f. d. Uselius, betecknas. Han är född å Uusitalo i Längelmäki kyrkoby. Efter att ha avlagt studentexamen studerade han en tid teologi, men innan han hunnit avlägga prästexamen avbrötos hans studier. Han reste sedan omkring i Finlands olika bygder och utförde olika slags arbeten och blev litet konstig. Slutligen återvände han till hembygden och bosatte sig i en liten stuga å hemgårdens mark. Där lever han allt ännu sitt ensliga liv i knappa omständigheter. Han sköter själv sitt hushåll. Han kokar, tvättar och städar själv och arbetar däremellan åt andra, då krafterna medgiva. Själv syr han sina kläder efter eget snitt och slöjdar sina verktyg olika andras. Det måste alltid finnas något karaktäristiskt i hans arbeten, något som är speciellt kännetecknande för dem.

Gamle Lounas, som redan är 70 år, bygger ibland åt sig av gärdsvirke o. a. sommar- och herdehyddar, där han tillbringar en del av sommaren. En gång höll han på att bli innebänd i en sådan. Händelsen ingick i tidningen. För närvarande säges han ha en sådan hydda åt Länkipohja sidan, dit han drager sig tillbaka i avskildhet ibland.
Herr Lounas har ett gott hjärta. Han är hjälpsam och vänlig och bjuder med glatt hjärta av det lilla han har åt dem, som besöka honom. Han brukar också tillreda Längelmäkibygdens nationalrätt „varitaikinaa", en rätt som liknar degrot och tillredes av vatten och rågmjöl, varefter den får surna och sötmas. Av denna rätt bjuder han åt de besökande. Han talar aldrig illa om andra, men hyser deltagande för alla som lida.
Lounas tror fast på planeternas inflytande på människornas öden, även på sitt eget och på solens och luftens hälsobringande egenskaper. Han uppmanar människorna att utsätta sig för deras välgörande verkningar och lever själv ett naturliv. Han kan t. o. m. gymnastisera i snön barfota och kurera sig mot bakteriernas inverkan. Undertecknad blev i tillfälle att se denne egendomlige man ute i det fria med hans resliga, av ålder böjda gestalt och hans långa skägg, men det tillärnade besöket hindrades av regn och mörker.
Det vore skäl, att besöka honom, ty sådana personer bli allt mera sällsynta i vår moderna tid och han har helt visst mycket att förtälja. Den vid mitt' senare Längelmäkibesök omtalade „Kamara Pappa”, sångaren och violinspelaren, som lärt sig skriva efter „Fader vår”, har avlidit. Av honom torde en bild finnas i Uuhiniemi å Eerola gård, vilken borde kopieras, förstoras och mångfaldigas och likaså hans lilla stuga, egentligen badstuga, å Kamara udde invid Koljonselkä. Av Lounas borde också i tid, och likasa av hans stuga, ett fotografi tagas av resenärer, som fara dit upp och intressera sig för original, som snart ej finnas mer.

J —e F — holm."

Esipolvien taulu

  1. Uusitalo, Karl Henrik Johansson [I1604]
    1. Longa, Gustava Lovisa Hermansdotter [I1605]
      1. Uselius, Johan Herman

Esivanhemmat

Lähdeviitteet

  1. Sibeliuksen luokkatoverit [S1024]
      • Sivu, 85 henkilön lista
  2. Koonnut FT Veli-Matti Autio: Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 [S0160]
      • Sivu, Henkilö 21893
      • Linkki,

        https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=21893

      • Linkki,

        http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/matrikkelit/ylioppilasmatrikkeli_1853_1899.pdf

      • Lähdeteksti,

        21871. USELIUS (→ LOUNAS), Johan Herman, Häm. * Längelmäki 3.6.1859, vanht maanv., suntio Kaarlo Henrik
        Uusitalo ja Gustava Lovisa Hermanintytär. Yo Hlinnan norm.lys. Teol. yo →1892. Eli työmiehenä Längelmäellä. †
        siellä 6.9.1939.

  3. Västra Nyland [S1100]
      • Sivu, 1.9.1928, sivu 3
      • Lainaus,

        Västra Nyland 1.9.1928:
        https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1716060?page=3&ocr=true&term=Lounas&term=Längelmäki

         

  4. Längelmäen seurakunnan rippikirjat 1873-1879 [S1104]
      • Sivu, sivu 77: Hakosalmi Uusitalo
      • Linkki,

        Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23990233 / Viitattu 29.10.2018

  5. Längelmäen seurakunnan rippikirjat 1900-1909 [S1088]
      • Sivu, sivu 124: Hakosalmi Uusitalo
      • Linkki,

        Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24141069 / Viitattu 30.10.2018

      • Sivu, jakso 104, sivu 124: Hakosalmi Uusitalo
      • Linkki,

        Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24141069 / Viitattu 31.10.2018

  6. Längelmäen seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelot 1859-1883 [S1044]
      • Sivu, s. 13: 1857 Junii 3 5 (jakso 7)
      • Linkki,

        Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9647131 / Viitattu 29.10.2018

  7. Längelmäen seurakunnan rippikirjat 1861-1867 [S1045]
      • Sivu, sivu 71: Hakosalmi Uusitalo
      • Linkki,

        Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23982477 / Viitattu 29.10.2018

  8. Längelmäen seurakunnan rippikirjat 1880-1890 [S1047]
      • Sivu, sivu 88: Hakosalmi No 1 Uusitalo
      • Linkki,

        Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23989018 / Viitattu 29.10.2018

  9. Längelmäen seurakunnan rippikirjat 1891-1900 [S1048]
      • Sivu, sivu 115: Hakosalmi Uusitalo
      • Linkki,

        Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24140370 / Viitattu 29.10.2018

  10. Hämeen läänin henkikirjat - Henkikirja 1915-1915 (H:213) [S1093]
      • Sivu, jakso 276: Längelmäki Hakosalmi
      • Linkki,

        Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22094636 / Viitattu 30.10.2018